tiistai 24. kesäkuuta 2014

Home, sweeet home



Eteläisen Suomen hämyisistä öistä olemme palanneet pohjoisen Pohjanmaan valoon. Ja mikä parasta, kotijoukot selvästikin olivat sliipanneet nurmikon ennen tuloamme.


Ajamiseen meni sellaiset 10 tuntia. Vänkäri nuokkui, takapenkki räpläsi kännykkää. Oli aikaa ajatella ja uskallanpa väittää, että varsin kypsää filosofista pohdintaa olin saanut hyvinkin valmiiksi jo Kokkolaa lähestyttäessä. Siinä vaiheessa teini avasi radion.
Tunti viihdettä.
Kaikki ajatukset tiessään. (Oliko siellä mitään alunperinkään? Sahanpurua?)
Aloitan huomenna alusta. Tai joskus, jos uskallan käynnistää aivot.


maanantai 23. kesäkuuta 2014

Niin?




Kippoja, kuppeja. Sateessa.

Pisaroita, lammikoita, hiekkaa kuppien pohjalla.

Raikasta. Puhdasta.

Muisto, arvoitus, mielikuva. Ajatus kyljessä, elämä kupissa.

Älä nyt eukko innostu.




Me turistit tulimme Kustavin käsityöläiskylään ja minä en meinannut päästä pihaa pitemmälle.

OIisipa ollut vielä muutama kivi vesikupissa. Olisin heti alkanut lonimaan.

Sitten aloin lueskella, käännellä, kaivella, etsiskellä. Aluksi hain vain sopivaa kuppia sopivalla nimikkeellä. Kuinka ollakaan päädyin lopulta etsimään itseäni. Siis kuka minä olenkaan? (Höppänä akkeli?)









Jalat. Sukat.

Taas se kuvaa jalkojaan. Näillä jaloilla on vilu. Oiskohan helpompaa, jos aurinko hyväilisi ja lempeä kesätuuli sivelisi varvaspoloisia.
Autolautalla Turun saariston rengasreitillä.






lauantai 21. kesäkuuta 2014

Taalintehdas.



Sielunhoidollisia hetkiä.





GREEN!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!






































Jalat. Kengät.



Juhannuskuskin jalat ajotauolla. Kylläpä ovat huolettoman näköiset. Mun huijarijalkani. Aniharvoin olen huoleton, minä mestarimurehtija kehitän surtavaa vaikka väkisin. Tien päällä kuitenkin voin asiat monetkin ottaa hiukan kevyemmin.

Oho. Runokas lopetus.







On the Road



Tässä se on, meidän uusi kesäkoti. Siis tuo auto. Torni vaan sattui kuvaan mukaan. Pidetään paussia Lehtimäellä.