maanantai 23. kesäkuuta 2014

Niin?




Kippoja, kuppeja. Sateessa.

Pisaroita, lammikoita, hiekkaa kuppien pohjalla.

Raikasta. Puhdasta.

Muisto, arvoitus, mielikuva. Ajatus kyljessä, elämä kupissa.

Älä nyt eukko innostu.




Me turistit tulimme Kustavin käsityöläiskylään ja minä en meinannut päästä pihaa pitemmälle.

OIisipa ollut vielä muutama kivi vesikupissa. Olisin heti alkanut lonimaan.

Sitten aloin lueskella, käännellä, kaivella, etsiskellä. Aluksi hain vain sopivaa kuppia sopivalla nimikkeellä. Kuinka ollakaan päädyin lopulta etsimään itseäni. Siis kuka minä olenkaan? (Höppänä akkeli?)









Ei kommentteja: