No enpä tosiaan olisi uskonut. Kesä!

And so I humbly admit I was wrong. One day in mid-August it was finally here: the ever-so-beautiful, glorious, warm summer. 

Mua kutsuu Kalajoen hiekat (ja meri ja aurinko ja ajattomuus), vaikka enimmän aikaa pitää tietenkin olla töissä. 

Kiehtova sekasotku?

I love change. And I hate it.

Viimeinen lomaviikko. Koko perheen yhteistyöllä olemme onnistuneet parissa päivässä saamaan talon sekaisin. Kun yksi lapsista muuttaa pois kotoa, toiset kaksi päättävät vaihtaa huoneita keskenään. Tavaroita kannetaan peräkärryyn, varastoon, roskiin, muihin huoneisiin. Kuinka ollakaan, olohuoneeseen alkaa muodostua kirpparikasa. Vaatehuoneet perkataan kasvavaan kasaan. Keittiön kaapitkin menevät sekaisin, kun muuttajalle haetaan käyttötavaraa mukaan. Yhtäkkiä tajuamme, että tyhjentyvä huone kaipaa uutta maalia seiniin. Ja tuo toinenkin! Tarkemmin ajatellen kylppärin seinät täytyy myös putsata kunnolla. Siirretäänpä tavarat pois tieltä ja sitten puhdistusaineet roiskumaan! (Miehen duuni).

My baby (20yrs) is moving out. He's so happy. I'm so happy (i.e. already missing him terribly).

My daughter has decided to swap rooms with her brother. She wants to paint the walls before moving in.

With a son moving out and a daughter renovating her room, the house is in a bit of a mess.
My younger son thinks some things have already changed for the better.
"We've got a perfect place for chilling out here", he says.

living-room = flea market sorting area

Minussa piilevä kauppias haluaa myydä pois kaiken mikä irti lähtee. Järjestyksen hento ääni sisälläni vaatii siivoamaan koko lukaalin hammasharjan tarkkuudella. Varmaan sielussani uinuu myös arka sisustaja, koska luulen tarvitsevani muutaman uuden huonekalun. Mutta kaikista eniten minua alkaa väistämättä pikkuhiljaa  L A I S K O T T A A .

Ehkä tässä vaiheessa on myöhäistä muuttaa mieltään.

Whose silly idea was it to start organizing the whole house?!! 
(...not mine?)