maanantai 29. kesäkuuta 2015

Kesäauton kesäretket: kesäkuu (June).

Ihan liikaa kuvia. Selaa ken jaksaa.


1. Helsinki. My favorite city. Mun lempikaupunkini kaikista maailman kaupungeista (mukaan lukien ne joissa en ole vieraillut). Mutta eihän täällä voi puhtaasti iloinen olla, täytyy myös järjettömästi kaivata. Niitä opiskeluvuosia siis, nuorta mieltä ja kroppaa, loputtomien mahdollisuuksien maailmaa.






Aamukahvi Bulervardilla, aaaah!






Harakka Island (cranky birds). Harakan saaren vessavahti. Tulin veneellä, pelkäsin lintuja. Käyttäytyivät aika kärttyisästi, oli pesintäaika.


Räpsyttelin kameraani Harakan laiturilla. Tältä siellä näytti.












Kauppatorin kahviseura.



2. Hämeenlinna. Aulanko. Edellisen kerran täällä käydessäni minun kaksi poikaani olivat juoksevia, kihertäviä pikkunaperoita. Kaiken vihreän ihanuudenkin keskellä ihan vähän piti taas ikävöidä menneitä.







3. Vaasa. Elämys. Seison lakeuksilla, matkojen päässä tulevasta Suviseurojen alueesta. Seurojen talkooväkeä on huristellut ohitsemme jo jonkin aikaa. Minä katselen vanhoja maanviljelyskoneita, ruoho tuoksuu ja aurinko. Tuuli tuo mukanaan virren veisuun yli peltojen.

Niin missä olenkaan? Mikä manner, mikä vuosisata?














4. Kristiinankaupunki (Kesäravintola Pavis). Mielettömän hyvää ruokaa! (Ja maisema).





5. Rauma. (Rauma old town). Täällä me joskus kauan sitten vietimme pojan 5v yllätyssynttäreitä. Synttärilaulu kahvilan pöydässä, Bionicle-lehti ja siilileivos. Voi että.









6. Taalintehtaan juhannus. Piha jossa olet vapaa ja kaunis ja kukka. Täällä asuu mun veljeni perheineen.









7. Örö (www.örö.fi). Örö island. Aiemmin puolustusvoimien käytössä, nyt yleisölle avattu saari. Suosittelen.


"Short Misery Road". Tien nimi velvoittaa synkistelemään. Muuten tietenkin ratkeilisin riemusta. Kuvattu pari tuntia ennen kuin sade kasteli meidät täysin. Täytyi mennä ainokaiseen ravintolaan suojaan. Ja sitten täytyi syödä. Oli muutes hyvää ruokaa!












8. Aholansaari, Nilsiä (www.aholansaari.fi). Haettiin rippileiriläinen kotiin.






Paavon pirtti

Paavo Ruotsalainen, I presume.


































4 kommenttia:

Päivi S kirjoitti...

Tykkään kuvasta, jossa on isä ja tytär. Näitä lisää. Mikä keskinäinen luottamus. Myös muut kuvat ok, onko sulla jokin koivuköytävävaihe menossa? Laiva-kuvat osaan toki tulkita...

Aulisko kirjoitti...

Eikö jokaiseen suomalaiseen ole iskostunut koivukujakaipaus?

Aulisko kirjoitti...

Totta puhuen, enkä tiedä onko tämä kummallista, mulle tulee usein tunne, että puiden alla mä olen turvassa. Ja että mä haluaisin upota vihreään (se totta tosiaan on kummallista, koska se vihreä on puiden latvoissa ja mä uppoaisin siis ylöspäin).

Päivi S kirjoitti...

Puiden alla menee syvälle. Katoaa. Poiistuu, häipyy. Sun kuvissa on pakenevia selkiä.