lauantai 12. syyskuuta 2015

my happy place


Aina, aina etsin sielunrauhaa. Sitä paikkaa missä en ajattele ihmisten kipuja tai pelkää tulevaisuutta. Siellä se on, naapurin pikku metsikössä. Se on sammaloitunut kivi tai lammikko puiden alla notkelmassa. Tai se on kirja. Tai uni. Tunturi tai meri tai puutarha, jonka vihreään katoan piiloon. Kaukana kavala maailma.

Viikonloppu Pietarsaaressa.















2 kommenttia:

Päivi S kirjoitti...

Tuossa tilanteessa mä menen järvelle kuten myös meidän isä. Vesi rauhoittaa. En tiedä, onko se happy place. Isälle se on pyhä paikka.

Aulisko kirjoitti...

Molempia. Ehdottomasti.