sunnuntai 13. toukokuuta 2018

Viikonlopun projekti


Elämässä ei kannata ottaa liian suuria tavoitteita, jos enimmäkseen haluaa kokea menestystä. Me vietimme eilispäivän aurinkoisessa Kokkolassa ja minä koin täydellisen onnistumisen pyrkimyksessäni tasata tummien silmänalusten ja kalpeiden poskipäiden värieroa. Nyt on kasvoissa fantastinen rusketus, jonka voi saada vain pyöräilemällä kolmisen tuntia ympäri merenrantoja ja viheralueita ilman silmälaseja. Käsittääkseni Kokkola on aika kaunis kesäkaupunki. Luultavasti ihan siistit rannat ja varmaankin on viehättävä puutaloalue se Neristan. Uskoisin, että talot ovat hyvässä maalissa. Ainakin siltä näytti, kun työnsin nenäni kiinni yhden talon seinään. Pyöräilykaveri oli sitä mieltä, että viisaampaa olisi pitää ne miinus nelosen linssit silmillä, omasta mielestäni pärjäsin aivan hyvin. En edes törmännyt mihinkään.

Viikonloppuprojektin toinen onnistunut tavoite oli sääret. Kieltämättä rankaksi kävi retkottaminen aurinkotuolissa jalat pöydällä pitkin päivää, mutta toisaalta sopihan se äitienpäivän henkeen. En pessyt ikkunoita, en kaivanut kukkapenkkiä, en imuroinut, en pyykännyt lakanoita, varmuuden vuoksi en myöskään opiskellut avoimen yliopiston tenttiin. Keskityin täysillä maidonvalkoisten koipieni kesäkyllästämiseen. Jostain kummallisesta näkövinkkelistä katsoen olen siis perfektionisti. 


Neristan






















Ei kommentteja: