Ainekirjoitusta ajan kuluksi sairasvuoteella (=aurinkotuolilla)
Haluaisin elää boheemia elämää. Irtonaista, vastuutonta, vailla huolia. Olisi kiinnostavaa liidellä työpaikasta toiseen ja kerätä kokemuksia eri aloilta. Vaikka oikeastaan kyllä vakiovirka pitäisi silti olla. Työaika yhdeksästä viiteen tai niillä main. Mutta työn jälkeen en sitoisi itseäni velvollisuuksiin tai omaisuuteen. Kaiket illat olisin mieluummin juhlimassa boheemiporukoissa mutta kuitenkin niin, ettei tarvitsisi valvoa myöhään. Olen erittäin illantorkku ja arvostan lepoa. Tietenkään en haluaisi nukkua ties kenen sohvalla, vaan omassa sängyssä puhtaissa lakanoissa. Ja tietenkin omassa asunnossa, johon voisin vetäytyä, kun väsähtäisin jatkuvaan elämöintiin. Eihän seuraelämääkään joka ilta jaksa, ei ainakaan viikolla. Mutta siis ainakin viikonloput liikkuisin boheemeissa piireissä villinä ja vapaana, aina valmiina uusiin kokemuksiin ja uusiin jännittäviin ihmissuhteisiin, miksei vaikka romanttisiin seikkailuihin! Paitsi että irtosuhteisiin en sentään alkaisi. Yksi vakiomies riittäisi vallan hyvin. Yhdessä voisimme juoda viiniä ja viskiä ja kaikenlaista, mutta minulle taitaisi riittää yksi lasillinen, koska en vaan millään viitsi kärsiä krapulasta. Eikä totta puhuen olisi mukavaa sekään, että kumppani olisi usein kännissä.
Jos vain voisin, alkaisin heti elää boheemia elämää. Lomilla matkustaisin eksoottisiin maihin mietiskelemään, tapaamaan suuria hengellisiä johtajia ja syventämään sisäistä tietoisuuttani. Mitään mömmöjä en kyllä alkaisi kokeilemaan, pelkällä ajatuksen voimalla pitäisi onnistua. Harjoittaisin joogaa ja meditaatiota ja sellaista, mutta kovin kauaa en jaksaisi jököttää lootusasennossa, vaan menisin säällisen ajan kuluttua kävelylle ympäri kyliä tai hotellin altaalle uimaan. Riittävän hyvä hotelli sen oikeastaan pitäisi olla ja jossain turvallisessa maassa mieluiten. Niin kuin vaikka Norja. Mutta matkalta hankkisin kuitenkin värikkäitä kaapuja ja kiliseviä koruja. Pukeutuisin näyttävästi ja erikoisesti, paitsi töissä se ei olisi kätevää. Eikä iltaisinkaan jaksaisi rankan työpäivän jälkeen. Viikonloppuna kyllä, jos sattuisi huvittamaan. Pusero ja farkut ovat kylläkin monesti paljon mukavammat päällä.
Haluaisin niin kovasti elää boheemia elämää. Tässä iässä sitä aivan tuntee miten sielukkuus valtaa koko kropan. Jos vain kesästä tulisi lämmin, voisimme rakastettuni kanssa etsiä rauhaisan paikan luonnon helmassa. Levittäisimme viltin, nauttisimme virvokkeita, lukisimme runoja toisillemme auringon noususta laskuun. Tosin missään kovin itikkaisessa paikassa en kauaa viihdy, enkä tykkää suorasta auringon paisteesta ja paleleminen vasta hirveää onkin. Mutta olisihan mahdollista luoda sielukas tila ihan vaan kotiin. Suitsukkeista saan tosin hengenahdistusta mutta voisin ehkä ostaa suolalampun. Jos löytäisin halvalla. Sitten kävisimme kirjastossa ja lainaisimme pari dekkaria. Pakkokos meidän olisi juuri runoja lukea.