Kuinka kauan tämmöinen lorviminen oikeen on sallittua? Onko se mitään kunnon ihmisen elämää, että vaan kuljeskellaan ympäriinsä ja ihmetellään?
Kun ei ollut mahdollista hakata halkoja tai kaivaa ojaa, lähdettiin tänään Malagaan.
Paras hetki tänään oli tapakset Malagan linnan cantinassa. Ostimme oluet, oliivit ja marokkolaista kanaa pienestä kioskista. Nautimme ne vihreiden lehtien siimeksessä. Aurinko kurkisteli pilvien lomasta. Joulutähtiä. Mandariinipuita. Kesä, vaikka on talvi. Ihmeellistä.
Tämä oli niitä päiviä, jolloin ollaan kahvi+vessa-kierteessä. Menet kahvilaan, etsit vessan. Ovessa lukee "for customers only", jolloin häveliäästi tilaat kahvin. Mistä taas seuraa, että joudut pian etsimään uuden vessan. Uusi kahvi. Vessa. Kahvi. Vessa. Kahvi. Sitä rataa. Välissä katseltiin kaupunkia, käveltiin rantabulevardia, ihailtiin palmuja ja kukkia, mietittiin mistä löydetään seuraava vessa.
Paras hetki tänään oli tapakset Malagan linnan cantinassa. Ostimme oluet, oliivit ja marokkolaista kanaa pienestä kioskista. Nautimme ne vihreiden lehtien siimeksessä. Aurinko kurkisteli pilvien lomasta. Joulutähtiä. Mandariinipuita. Kesä, vaikka on talvi. Ihmeellistä.
1 kommentti:
Kyllä. Se on kunnon elämää, että lorvitaan ja kuljetaan ja katsellaan. Sen jälkeen jaksaa taas toisenlaista kunnon elämää. Tasapaino, juu sii.
Lähetä kommentti